1/15

KARJALAN KANNAS 1944

Taustaa

Jatkosodan hyökkäysvaihe ja sitä seurannut asemasota oli suhteellisen helppoa suomalaisille. Jo vuoden 1941 lopussa Suomen armeija saavutti tavoitteensa ja osittain ylitti vanhat rajalinjat. Saksalaiset jatkoivat etenemistään, mutta suomalaisten sodanjohto pysäytti hyökkäyksen Rukajärvellä, Maaselän kannaksella ja Syvärillä niin, että vesistöt lyhensivät mahdollisimman paljon rintamalinjojen pituutta. Alkoi 2,5 vuotta kestänyt asemasodan aika. Silloin sotilailla oli aikaa paitsi harjoitella niin myös rentoutua, urheilla, viihtyä, tehdä puhdetöitä ja käydä lomilla.

Suomen armeija jäi asemiinsa, mutta saksalaiset etenivät Venäjällä. Suomalaisten rintamalinjojen läheisyydessä Saksa piiritti Leningradia. 

Kovissa taisteluissa venäläiset mursivat 900 vuorokautta kestäneen piirityksen tammikuussa 1944, ja saksalaiset joutuivat vetäytymään. Tilanne Suomen rintamilla muuttui ratkaisevasti. Painopiste siirtyi Kannakselle. Suurhyökkäyksen johto annettiin armeijankenraali Leonid Govoroville.